Järjestäytyneiden työmarkkinoiden alasajo
Maan hallitus on päättänyt puoliväliriihessään tai oikeampi sana olisi ”kaverikapitalismiriihi” poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Tällä keinolla pyritään ajamaan alas Suomen järjestäytyneet työmarkkinat, tällä olisikin suuria vaikutuksia työmarkkinajärjestelmän toimivuuteen.
Verovähennysoikeudesta luopuminen ei edistä hallituksen tavoitetta vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä, päin vastoin se on osa hallituksen systemaattista ja vakavaa sopimusyhteiskunnan horjuttamista.
Ammattiliittojen jäsenmaksu on katsottu olevan tulonhankkimismenoja ay-liikkeen yhteiskunnallisen tehtävän johdosta. Sopimusneuvottelujen lisäksi liitot tukevat jäsentensä osaamisen kehittämistä, työkyvyn edistämistä ja tarjoavat koulutusta jäsenilleen. Tämä on myös työnantajan hyväksi, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on myös työpaikan etu.
Verovähennysoikeudesta luopumisella on vaikutusta työehtosopimusten yleissitovuuteen heikentämällä ammattiliittojen asemaa, mutta juuri liitot neuvottelevat työntekijöiden oikeuksista, kuten palkankorotukset, lisät, arkipyhäkorvaukset, lapsen sairastuessa palkallinen vapaa, palkallinen perhevapaa, lomarahat, vähimmäistyöaika ja -palkka ja jopa kahvitauot sekä antavat oikeusturvaa jäsenistölleen.
Järjestäytyneiden työmarkkinoiden alasajo ei ole kenenkään etu.
Samoin maan hallitus poistaa etätyöläisten työhuonevähennyksen ja työsudepolkupyörien verovapaan edun. Lisäksi hallitus päätti antaa miljardiluokan veron kevennykset, joista hyötyvät yritykset. Ministerien palkkioitakin lasketaan ensi vuonna 5 %, mutta silti heidän tulonsa kasvavat, koska he hyötyvät eniten verohelpotuksista. Kuntien kukkaroilla hallitus käy tiuhaan tahtiin ja työllisyyden hoito heikkenee. Nähtäväksi jää miten Suomi selviytyy seuraaviin edustakuntavaaleihin saakka.